EM 2021 rangaistuspotkut - Tiedettä, taidetta ja suuria tunteita

Julkaistu: 11.07.2021 17:00

EM 2021 rangaistuspotkut - Tiedettä, taidetta ja suuria tunteita
Jalkapallon EM-kisat ovat nostaneet tikunnokkaan arvokisojen kestoaiheen eli rangaistuspotkut. Katso kaikki tarpeellinen pilkkujen dynamiikasta alta. (Kuva: PAUL ELLIS/AFP via Getty Images)

Rankkarit EM-kisoissa 2021 - 11 metrin magiaa


Rangaistuspotkut ovat olleet arvokisojen puheenaiheena vuosikymmeniä, eikä vuoden 2021 EM-turnaus tuonut asiaan muutosta. Näissä EM-kisoissa nähtiin seitsemäntoista pilkkua varsinaisella peliajalla tai jatko-ottelussa, joista osa on ollut enemmän ja osa vähemmän selkeitä vihellyksiä. Ja ratkaistiinhan koko turnauksen voittokin lopulta rankkaripilkulta. Oman osansa soppaan tuo nykyisin myös videoavusteinen tuomarijärjestelmä VAR, joten kuudentoista alueen sisällä tapahtuvia rikkeitä on jälleen kelailtu ahkerasti myös "tuomarikopissa".

Kenties puhutuin rangaistuspotkutuomio nähtiin Englannin ja Tanskan välisessä välieräottelussa. Raheem Sterling meni varsin kevyesti nurin, joskin tilanteessa oli viimeistään videotarkistuksen perusteella pieni kontakti myös Tanskan puolustajan kanssa. Sterling toisaalta "myi" tilanteen erinomaisesti ja lopulta tilanne ratkaisi voiton Englannille. Harry Kane ei täplältä onnistunut, mutta seurasi tilanteen loppuun ja pisti pallon Kasper Smeichelin torjunnasta häkkiin.



Lähes joka toinen pilkku missattu


Kanen rangaistuspotku oli siis teknisesti epäonnistuminen, vaikka jälkitilanteesta maali tulikin. Kaikkiaan turnauksen seitsemästätoista pilkusta maali on tehty yhdeksän kertaa, eli vain noin 53% yrityksistä. Torjuntoja on nähty kuusi ja kaksi kudeista on mennyt taivaan tuuliin. Tilasto on selkeästi vaatimattomampi kuin "normaali" onnistumisprosentti, jonka mukaan jalkapallossa noin 75% kerroista pallo laitetaan täplältä maaliin.

EM-kisojen osalta tilastot ovat tosin tältä osin yleisestikin hieman heikommat. Kautta aikojen jalkapallon EM-kisoissa on ammuttu 89 rankkaria (pl. rangaistuspotkukilpailut) ja onnistumisia on 61, eli hieman vajaat 70% yrityksistä on päätynyt maaliin. Arvokisojen paine ja valtavat panokset sekä maanosan parhaat veskarit lienevät selittäviä tekijöitä tässä asiassa.

Vuoden 2020 EM-kisoissa on tehty sen sijaan ennätys tuomittujen rankkarien määrässä. Seitsemäntoista pilkkua on neljä enemmän, kuin tähän asti "ennätystä" hallussaan pitäneissä vuoden 2000 EM-kisoissa. Tuolloin rangaistuspotkuja nähtiin turnauksen aikana kolmetoista.



Pilkuilta jatkoon, jopa mestariksi


Oman mausteensa rangaistuspotkuihin tuovat pilkkukisat, joilla arvokisoissa ratkaistaan jatkoonmenijä jos varsinaisella peliajalla ja jatko-ottelussa ei eroa saada aikaan. Tilastoissa nämä tapahtumat ovat oma tapahtumansa, eivätkä rangaistuspotkukilpailun pilkut näy siten normaaleissa tilastoissa. EURO 2020 tarjosi neljä rangaistuspotkukilpailua, viimeisen myös finaalissa. Näissä on nähty 38 pilkkua, joista maali on tehty 24 kertaa.

Lopulta myös EM-kulta ratkesi rankkarikisassa. Englannin nuoret pelaavat murenivat lopulta paineen alla missaten kolme viimeistä pilkkua Kanen ja Harry Maguiren onnistumisten perään. Italialle riitti lopulta kolme onnistumista viidestä mestaruuteen.

Näiden kisojen pilkkukisoista kenties eniten huomiota keräsi Italian ja Espanjan taisto, tai pikemminkin tapahtumat ennen rankkarikisaa. Italian kapteeni Giorgio Chiellini härnäsi ja tuuppi kolikonheitossa Espanjan kollegaansa Jordi Albaa jatkuvasti ja yritti selkeästi päästä Alban ja koko Espanjan ihon alle. Chiellinin ansiota tai ei, Italia vei pilkkukisan nimiinsä.

Italian ja Chiellinin toiminta on hyvä esimerkki rangaistuspotkujen henkisestä sodankäynnistä. Pienikin lisähäiriö vastustajan mielessä voi olla juuri se ratkaiseva etu, joka erottaa voittajan ja häviäjän. Chiellinin toiminta oli myös täysin tietoista ja taktista peliä, joskin harvinaisen näkyvää ja röyhkeää sellaista.



Rangaistuspotkukilpailu - tuuria vai taitoa?


Rangaistuspotkukilpailuja käytiin siis tämän vuoden EM-kisoissa neljästi. Samalla on jälleen virinnyt keskustelu siitä, pitäisikö ottelun voittaja ratkaista jotenkin "urheilullisemmin". Muutakaan tapaa tosin on vaikea löytää, sillä normaali peliaika ja jatko-ottelu on jo kokolailla fyysinen maksimisuoritus pelaajille.

Usein kuultu väite rankkarikisan tuurielementistä pitää osin paikkansa, osin ei. Tuuria toki on aina mukana yksittäisessä tilanteessa, mutta toisaalta joukkueet ovat hioneet tämänkin osa-alueen aivan huippuunsa ja nimenomaan pyrkivät minimoimaan sattuman mahdollisuutta.

Jokaisen joukkueen maalivahdilla on tieteellisen tarkka pohjatieto vastustajan ampujista. Toisaalta rankkareita laukovat pelaajat tutkivat vähintään yhtä tarkasti myös maalivahdin ominaisuuksia. Mihin nurkkaan pelaaja yleensä ampuu, maalivahti aavistaa ja niin edelleen. Kyseessä on kiehtova shakkimatsi, jossa tarkasti tehtyyn pohjatyöhön yhdistyy hetken huuma ja pelaajien psyyke. Kaikkea muuta kuin tuuria siis.

EM 2021 rangaistuspotkut - Tiedettä, taidetta ja suuria tunteita
(Kuva Laurence Griffiths/Getty Images)

Aloittajan etu


Melko yleinen väite rankkarikisojen suhteen kuuluu, että kolikonheiton voittavalla ja pilkkukisan aloittavalla joukkueella on etu. Asiaa on tutkittu melko paljon ja joissakin tutkimuksissa onkin päädytty siihen, että ensin reagoivalla, eli tässä tapauksessa laukovalla, joukkueella voisi olla pieni etu puolellaan.

Toisaalta yhtä paljon on päädytty tulokseen, että asialla ei juuri ole merkitystä. Vedonlyöntimarkkinat hinnoittelevat aloittavalle joukkueelle aivan hiuksenhienon edun, mikä lienee lähellä totuutta. Niin tai näin, ei kannata lyödä hanskoja tiskiin vaikka kolikko ei olisikaan arvonnassa suosiollinen.

Alta voit katsoa historian parhaat ja huonoimmat suoritukset rangaistuspilkulta: