Neljännes takana, ketkä ovat Liigan alkukauden hyvät, pahat ja rumat?

Neljännes takana, ketkä ovat Liigan alkukauden hyvät, pahat ja rumat?
Kotimaista kiekkoliigaa on pelattu nyt noin neljännes. VB.com listaa alkukauden suurimmat puheenaiheet niin hyvässä kuin pahassa.
Jääkiekon Liiga kausi 2021-22 on hyvässä vauhdissa, kun hieman joukkueesta riippuen on pelattu noin neljännes tai karvan alle. Pitkä pätkä on siten vielä edessä, mutta jo nyt on syytä vetää yhtään alkukauden trendejä. Ketkä ovat Liigan alkukauden hyvät, pahat ja rumat? Lue vastaukset alta.

Hyvät


Nuoret lupaukset


Mitä tekee B-juniori-ikäinen ja fyysisesti raakilemainen pelaaja nimeltään Joakim Kemell saadessaan näyttöpaikan liigajoukkueesta? Hoitaa nöyrästi oman tonttinsa ja varoo virheitä?

Mitä vielä. Kemell on pistänyt Keski-Suomen hurrikaanissa sellaisen pyörteen päälle ettei paremmasta väliä, alkukaudella pelaamiinsa 13 otteluun Kemell on nakuttanut sarjan ykköstehot 10+5. Tämän on huomannut varmasti hyvinkin tarkasti myös jääkiekon U20 MM kisoihin joukkuetta kokoava Antti Pennanen.

Mikkelissä puolestaan on ihasteltu joukkueen nuoren maalivahdin Oskari Salmisen otteita. Jukureiden kausi on kokonaisuutena ollut takkuinen, mutta ainakin huippuluokan ykkösvahti joukkueesta löytyy. Nähtäväks jää miten Salmisen kausi jatkuu, Jukureiden maalilla nimittäin edes se kuuluisa päällään seisominen ei aina piisaa.

Useita muitakin nuoria läpimurtopelaajia voisi tälle listalle nostaa, joten liigakaukaloissa kelpaa tällä sesongilla seurata suomalaisia kiekkolupauksia.

Konkarit


Jotta artikkeli ei menisi pelkästään nuorten pelaajien kehumiseksi, nostetaan myös kokeneemmat pelaajat listalle ja nimenomaan yhtenä yksikkönä. Petri Kontiola, Jarkko Immonen, Mika Pyörälä ja kumppanit eivät ilmeisesti ole kuulleet, että Liiga on nykyään nuorten pelaajien sarja.

Liigan pelaajien keski-ikä on tippunut vuosi vuodelta ja on tällä hetkellä noin 24 vuotta. Kokeneet pelaajat ovat kuitenkin näyttäneet, että sarjassa on paikkansa myös ikämiessarjoihinkin kelpaaville taitureille.


Paluumuuttajat


Liigan vetovoima oli ennen kauden alkua kohdallaan, sillä kotimaan kaukaloihin palasi ulkomailta useita nimekkäitä paluumuuttajia. Ja kai myös Olli Jokisen sekä Ville Peltosen voi tähän kastiin lukea, vaikka miehet operoivatkin nykyisin pääosin vaihtopenkin takana.

Paras imu oli Oulun Kärpillä, joka saa nauttia Atte Ohtamaan ja Saku Mäenalasen palveluksista. Puolustajat Veli-Matti Vittasmäki ja Petteri Nikkilä sekä hyökkääjät Pekka Jormakka, Tuomas Kiiskinen, Arttu Ilomäki ja Jaakko Rissanen ovat tälle tasolle kovia seppiä.

Osa näistä pelaajista kuuluu takuulla myös maajoukkueen päävalmentajan Jukka Jalosen "pitkään listaan" potentiaalisina eurooppalaisina Pekingin talviolympialaisten jääkiekkoon.

Pahat


Vaasan Sport - paluu helvettiin!


Alkukauden pahojen listan aloittaa yllätysjoukkue Sport. Ja mainittakoon, että listaus "pahoissa" on tässä tapauksessa pelkästään positiivinen seikka. Risto Dufvan prosenttikiekkoa pelaava äijämäinen ja kokenut ryhmä on erittäin paha vastus kenelle tahansa. Kuka olisi uskonut, että Sport on tässä vaiheessa kautta Liigassa kolmantena?

Oman osansa alkukauden pahuudesta ansaitsevat myös Sportin fanit. Kuparisaaren jäähalli on pitkästä aikaa ollut jälleen legendaarinen Helvetti. Mikäpäs sen parempaa, tai pahempaa.

Tampere - missä jatkossa pelataan?


Manse on legendaarinen kiekkopaikka, mutta alkukaudesta ei ole mennyt ihan lapaan. Tapparaa pidettiin ennen kautta suurimpana mestarisuosikkina, mutta alkukaudesta kirvesrinnat ovat taistelleet taulukon väärässä päässä. Eikä kaupungin toisella seuralla Ilveksellä ole sujunut sen paremmin.

Kirsikkana kakun päälle tulivat uuden monitoimiareenan Uros liven ongelmat. Teknologiayhtiö Uroksen talousepäselvyydet uhkaavat vesittää areenaprojektin ainakin nimen osalta jo ennen avajaisia. Olisikohan kuitenkin turvallisinta lähteä liikkeelle vaikkapa Kale- tai Juti-areenalla?


Yleisökato


Uuden kauden piti palauttaa katsojat ja sitä kautta myös paremman tunnelman halleihin ympäri kiekkoilevan Suomen. Alkukaudella toki oli vielä katsojarajoituksia, jotka hieman nipistivät varsinkin isojen kaupunkien joukkueiden kapasiteettia. Silti Liigan alkukauden katsojakeskiarvo, eli hieman reilut 3000 katsojaa per matsi on rajusti alakanttiin ja varsin paha asia seuroille.

Mistä sitten kiikastaa? Koronapandemia on seurojen lempivastaus, mutta totuus vaikuttaa olevan toinen. Ilta-Sanomien ansiokkaasta tutkimuksesta käy ilmi, että suurimmat syyt yleisökadolle löytyvät viruksen sijaan kalliista lippujen hinnoista ja rahalle saatavasta vastineesta, sekä vapaa-ajan käytöstä mieluummin johonkin muuhun. Eikä kattavaa mediapeittoa tv:n ja netin toimesta voi väheksyä sitäkään.

Rumat


Porin Ässät - pirullisen vaikeaa


Porin patapaidat ovat saaneet karmean startin kaudelle. Tekeminen on tuskaista, eikä pisteitä tunnu irtoavan millään. Kuppi meni nurin jo faneillakin, jotka järjestivät Ilves-ottelussa perinteisen ulosmarssin. Isomäessä vaadittiin myös tunnetta halliin, mutta Ässien osalta tunnetta löytyi ainoastaan joukkueen some-tiimiltä.

Ässien päävalmentaja Ari-Pekka Selin lienee varsin lyhyessä lieassa, tulokset eivät missään vaiheessa ole seuranneet materiaalia "Atun" tämänkertaisella valmentajapestillä. Eväitä parempaan, olisi jos vaan joku avaisi henkistä umpisolmua. Kuvaavaa porilaiselle alakulolle on, että Ilves-ottelussa myös kaukalon rakenteet pettivät.


Tuomarit - nuijia vai olosuhteiden uhreja?


Sarjan kestopuheenaihe kaudesta toiseen ovat tuomarit ja harvoin asiasta keskustellaan erityisen positiivisessa hengessä. Tämänkin nuoren kauden aikana on jo taivasteltu hylättyjä tai hyväksyttyjä maaleja, tuomittuja tai tuomitsematta jääneitä pelikieltoja ja monia muita kyseenalaisia tilanteita.

Vanhan totuuden mukaan tuomarit tekevät työnsä hyvin silloin, kun "seeproista" puhutaan mahdollisimman vähän. Tällä kriteerillä sarjan eruotuomarijohtaja Jyri Rönn esikuntineen saa ottaa pitkän ja tutkivan katseen peiliin.

TPS ja Turun tauti?


Saippuaooppera TPS:n ja entisen kapteenin Lauri Korpikosken välillä saatiin vihdoin päätökseen lokakuussa, kun uutisoitiin Korpikosken jatkavan pelejä lainasopimuksella Sveitsissä. Kalliilla konkarihyökkääjällä ja TPS:llä menivät sukset ristiin ja pahasti.

Lopulta TPS suostui tekemään Korpikosken mahdollisesta syrjinnästä ja työpaikkakiusaamisesta ulkopuolisen selvityksen. Seuralla oli kuitenkin ulkopuolisuudesta melko erikoinen näkemys, sillä ko. asiantuntijaksi paljastui lopulta TPS:n oma asianajaja. Kas kummaa, seuran toiminnasta ei löytynyt moitittavaa.

TPS:n toimintaa case Korpikosken tiimoilta eivät tunnu ymmärtävän niin seuran fanit kuin varsinkaan pelaajayhdistys. Viimeinen niitti kannattajille oli kapteenin vanhasta kuvasta kuvankäsittelyohjelmalla pois sutattu C-kirjain. Amatöörien puuhastelua, voisi eräskin entinen hiihtopomo todeta.