NCAAB: Yliopistokoripallon vedonlyöntiopas OSA 1/2

Julkaistu: 08.11.2015 14:39


NCAAB: Yliopistokoripallon vedonlyöntiopas OSA 1/2
Yliopistokoripallo alkaa pian ja tarjoaa monia mahdollisuuksia vedonlyöjille. Amerikkalaisen jalkapallon, baseballin ja jääkiekon lisäksi koripallo on todella iso vedonlyöntikohde niin amerikassa kuin muuallakin maailmassa. Käsittelemme kaksiosaisessa artikkelissa perusasioita, mitä sinun tulee ottaa huomioon yliopistokoripalloa lyödessäsi.

Missä lyödä vetoa?


Yliopistokoripalloa on tarjolla monella myös suomalaisille tutulla bookerilla. NCAA-koripallo on siitä mielenkiintoinen pelikohde, että joukkueita ja pelikohteita on valtava määrä. Yhdellä pelikierroksella otteluita saattaa olla yli 100. Valinnanvaraa ja mahdollisuuksia riittää!

Yliopistokoripallon erot


Yliopistokoripallo eroaa muusta ammattilaiskoripallosta monella tapaa. Käydään eräitä tärkeimpiä eroavaisuuksia läpi.

Peliaika


Peliaika college-peleissä on 2x20min. Pelataan siis kaksi puoliaikaa, kun taas NBA:ssa pelataan neljä neljännestä, jotka kestävät 12minuuttia. Euroopassa ammattilaisottelut ovat 4x10min.

Hyökkäysaika


Tulevalle kaudelle hyökkäysaikaa vähennettiin 30 sekuntiin. NBA:ssa ja Euroopassa hyökkäysaika on 24 sekuntia.

Virheet ja vapaaheitot


NBA:ssa virheitä voi yksittäinen pelaaja kerätä kuusi kappaletta,ennenkuin hänet poistetaan pelistä. Yliopistoliigassa tämä raja on viisi. Virheistä saadut vapaaheitot menevät site, että ensimmäisen vapaaheiton mennessä koriin, on pelaaja oikeutettu heittämään myös toisen kerran. Jos ensimmäisen heiton heittää ohi, menettää toisen heiton.

Kentän rajat


Rajojen mitat ovat hieman erilaiset NCAA:ssa verrattuna muualle. Esimerkiksi kolmen pisteen kaari on kokonaan kaareva ja on hieman lähempänä koria, kuin NBA:ssa. Kaudelle 2008-09 NCAA muutti kolmen pisteen kaaren 20ft,9in päähän korista. NBA:ssa kaari on 23ft,9in. päässä korista.

NCAAB: Yliopistokoripallon vedonlyöntiopas OSA 1/2


Alkukausi on tarkan pelaajan kultakaivos


Las Vegasin kertoimenlaskijoilla on kova työ päästä college-kauteen kiinni. Käynnissä on todella isot ja tarkat markkinat, kuten NFL, NHL, NBA ja vielä amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarja. Suurin pelivaihto kohdistuu juurikin näihin isoihin liigoihin ja alussa tarkat järkipelaajat voivat löytääkin keskivertoa enemmän virheitä college-koriksen tasoituslinjoista. Kohteita on myös järkyttävän paljon ja harvoin kertoimenlaskijatkaan hallitsevat kaikkia kohteita oikealla tarkkuudella.

Koulujen joukkueisiin tulee joka vuosi uusia nuoria pelaajia, joista ei välttämättä ole saatavilla niin paljon dataa ja informaatiota. Uusilla kokoonpanoilla pelaavien joukkueiden peliesityksiä ei ole nähty juuri ollenkaan. Ottamalla suurennuslasin alle tiettyjä konferensseja ja tutkimalla joukkueita, voi saavuttaa hyvänkin edun alkukauden tasoituksissa.

College-vedonlyönnissä myös ylikorostuu isojen suosikkien pelaaminen. Monesti iso osa vedonlyöjistä kiinnittää vain huomiota, kuinka hyvä jokin iso yliopisto on. Pienempään kouluun ja altavastaajaan ei kiinnitetä ollenkaan huomiota, vaan sokkona luotetaan tasoeroon ja kenties joukkkueiden väliseen historiaan. Altavastaajat ovat saattaneet kuitenkin vahvistua paljonkin ja usein motivaatio on pienemmällä koululla katossa, kun he kohtaavat isomman koulun.

Pelaajien iän merkitys


Kannattaa ottaa myös huomioon pelaajien iät. Yhdysvalloissa yliopistossa on neljä lukuvuotta. Freshman, sophomore, junior ja senior. Katso, minkä ikäisiä pelaajia joukkueessa on. Varsinkin alkukaudesta on vahvoilla ne joukkueet, jolla on vanhempia ja kokeneempia pelaajia. He tietävät miten liiga toimii ja tietää mitä on matkustaa pitkiäkin pelimatkoja. Uusi tulokas sen sijaan joutuu monesti aivan uudenlaiseen ympäristöön.

Ikä näkyy myös pelaajien fyysisyydessä. Jos verrataan senior-opiskelijaa, joka on treenannut kolme vuotta collegessa lähes ammattimaisesti ja nuorta keltanokkaa joka tulee high schoolista, on ero selvä. Poikkeuksia on taitavimpien pelaajian kohdalla.

Monet yliopistopelaajista eivät ole kesän aikana myöskään pelannut tai harjoitellut, joten heidän pelikuntonsa kauteen lähdettäessä on vielä kysymysmerkki. Varsinkin peräkkäisten päivien pelit saattavat olla jo fyysisesti alkukaudesta monelle rankkoja. Tämä saattaa varsinkin nuorille ja kokemattomille pelaajille tulla yllätyksenä, kuinka haastavaa on pelata otteluruuhkassa.

Otteluohjelman merkitys


Yliopistopeleissä on kauden mittaan kolme erilaista vaihetta. Non-conference, conference ja postseason.

Non-conference


Kausi alkaa aina otteluilla, jotka pelataan oman konferenssin ulkopuolisia joukkueita vastaan. Näissä otteluissa isoimmat yliopistot ovat usein todella isoja suosikkeja, sillä tasoerot voivat heitellä todella paljon. Toisaalta nämä ottelut voivat olla vaikeampia arvioitavia, sillä joukkueet eivät ole saattaneet pelata toisiaan vastaan koskaan aikaisemmin. Joukkueiden pelityylit saattavat vaihdella paljon ja on hieman epävarmaa, miten esimerkiksi kovalla temmolla pelaava joukkue reagoi kun vastustaja jarruttaakin peliä tarkoituksella. Onkin syytä painottaa näissä kotietua ja tarkastella varsinkin paremman yliopiston motivaatiota.

Pienelle yliopistolle voi olla todella iso peli kyseessä, kun he kohtaavat kerrankin ison ja kovamaineisen joukkueen. Pelaajat ovat usein todella kovalla asenteella ja taistelutahdolla liikkeellä, kun saavat pelata tulevia NBA-pelaajia ja parhaimmiksi rankattuja pelaajia vastaan. Myös vieraspelit isoilla areenoilla voi olla pienemmän koulun pelaajille lähes once in a lifetime kokemuksia ja he antavat silloin kaikkensa.

Katso aina kovan suosikin otteluohjelma. Suosikkijoukkueella saattaa olla tulossa heikomman vastustajan jälkeen ottelu toista vahvaa yliopistoa vastaan. Pelaajat saattavat olla keskittyneitä jo tulevaan otteluun, eikä ensimmäinen ottelu heikompaa vastustajaa vastaan ole niin merkityksellinen. Tasoerokin on niin iso, että pelaajat ajattelevat että hoitavat pelin vain pois alta, että pääsevät pelaamaan oikean pelin seuraavana päivänä. Tällöin motivaatiota ei ole ja isot tasoitukset kannattaa usein lyödä altavastaajalle.

Non-conference peleissä on myös yleistä, että ottelut järjestetään ns. neutraalilla kentällä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ei pelata kummankaan joukkueen varsinaisella kotikentällä. Jos esimerkiksi länsi- ja itärannikon yliopistot pelaavat, voi olla järkevämpää järjestää ottelu maan puolessa välissä, jolloin matkat menevät tasan eikä kustannukset nouse pilviin toisella koululla. Näissä ei siis ole varsinaista kotietua kummallakaan, vai onko?

Useasti matka on lyhyempi jommalle kummalle koululle ja paikalla saattaa olla paljonkin jomman kumman joukkueen faneja, jos esimerkiksi paikalle pääsee muutaman tunnin ajomatkalla. Kotietu on siis näin ollen todellinen, vaikka peli olisikin neutraalikentällä. Katso siis tarkkaan, missä ottelut pelataan ja kumpi tästä hyötyy.

Monesti non-conference ottelut ovat myös varsinkin paremmille joukkueille hieman kuin harjoituspelejä. Joukkueet saattavat kokeilla erilaisia kokoonpanoja ja pelillisiä asioita. Isojen profiilien yliopistot valmistavat itseään conference-vaiheen otteluihin, jossa tosipelit alkavat.


Conference


Conference vaiheen pelit ovat pitkälti ne mitkä merkkaavat eniten. Non-conference vaiheessa tietyt joukkueet ovat saattaneet tarkoituksella kokeilla erilaisia asioita ja kehittäneet peliänsä tämän vaiheen otteluita silmällä pitäen. Nyt pelataan vain oman konferenssin joukkueita vastaan, jotka ovat tuttuja ja usein motivaatio on näissä otteluissa korkea molemmilla joukkueilla. Nämä ottelut ovat vedonlyöjän kannalta hieman helpompia, sillä joukkueiden peleistä löytyy jo tilastodataa. Arvoiden tekeminen on tavanomaisempaa, kun ei ole niin paljon muuttujia, kuin aikaisemmassa vaiheessa.

Joukkueiden voimasuhteet ovat selvemmät, pelaajat ja peluutukset ovat tutumpia. Kauden edetessä kuitenkin loukkaantumisia tulee lisää ja aina nähdään joitakin oppilaita lähtevän joukkueesta pois. Motivaatiotekijöitä kannattaa tarkastella, sillä kärkipään joukkueet taistelevat luonnollisesti konferenssien mestaruuksista ja pääsystä lopputurnauksiin. Häntäpään joukkueet saattavat jo menettää motivaationsa ja antaa nuoremmille ja kokemattomille enemmän peliaikaa.

Postseason


Viimeinen vaihe keväällä on konferenssien lopputurnaukset, sekä NCAA:n virallinen mestaruusturnaus March Madness. Konferenssiturnausten voittaminen on usealle joukkueelle tärkeätä, mutta yllättäen ei kaikille. Joukkueet, jotka pääsevät NCAA-lopputurnaukseen March Madnessiin saattavat lepuuttaa tiettyjä avainpelaajia näissä konferenssiturnauksissa, jotta ovat valmiina lopputurnauksessa. Joukkueet, jotka eivät pääse March Madnessiin, taistelevat sitä ahnaammin konferenssiturnausten voitoista viimeiseen asti.

March Madness vedonlyönti


Loppujen lopuksi koittaa maalis-huhtikuussa March Madness, joka on yksi maailman suurimmista vedonlyöntitapahtumista. 64 parasta yliopistoa taistelevat koko maan mestaruudesta. Usein tässä kohtaa ihmiset alkavat kiinnostua isommin college-koriksesta ja sen vedonlyönnistä. Etu on niillä, jotka ovat seuranneet joukkueita kauden mittaan ja ovat selvillä heidän pelaamisestaan ja voimasuhteista.