Suomen presidentinvaalit 2018 - Lyö vetoa!

Presidentinvaalien vedonlyönti

Nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö on palvellut maamme presidenttinä pian ensimmäisen kuuden vuoden kautensa. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet presidentinvaalit ovat pian ovella. Niinistö on ilmoittanut asettuvansa ehdolle jälleen ja havittelevansa jatkokautta. Hänen kovimmaksi haastajakseen on ennakoitu jälleen Vihreiden Pekka Haavistoa.

Miten lyön vetoa presidentistä?

Politiikka on yltänyt viime vuosina myös vedonlyöntimaailmaan. Nykyään vedonlyöntisivustot tarjoavat laajasti vedonlyöntikohteita eri maiden vaaleihin, kuten myös Suomen presidentinvaaleihin. Useilla eri sivustoilla on jo tarjolla kertoimia vaaleihin, jossa Sauli Niinistö on myös vedonlyöntimarkkinan silmissä suuri suosikki.

Sauli Niinistö vs Muut

Tässä vaiheessa vedonlyönnistä löytyy kohde, missä Sauli Niinistö on asetettu kaikkia muita ehdokkaita vastaan. Löydät parhaat kertoimet kummallekin vaihtoehdolle alta. Jos lyöt vetoa, että "Muu ehdokas" voittaa vaalit, tarkoittaa tämä siis käytännössä kaikkien muiden puoluiden ehdokkaita, paitsi Sauli Niinistöä.

Presidentinvaalien äänestysprosentti

Mikä tulee olemaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti. Vedonlyöntisivustot pitävät rajana n. 72% tässä vaiheessa. Tästä voit lyödä vetoa, onko prosentti yli vai alle.

Muut pelikohteet?

Presidentinvaaleissa voit lyödä vetoa myös paljon muusta, kuin vaan vaalien voittajasta. Alla on lueteltuna mielenkiintoisia vedonlyöntikohteita, joista voit löytää kenties omalle ideallesi tai oman suosikkiehdokkaasi kautta pelattavia kohteita hyvillä kertoimilla.

H2H: Ehdokas vs Ehdokas kohteet

Vedonlyöntisivustot tarjoavat myös ehdokkaiden välisiä kohteita, jossa kaksi ehdokasta laitetaan vastakkain. Voit lyödä vetoa, kumpi ehdokkaista saa vaaleissa enemmän ääniä.

Voit siirtyä Nordicbetille suoraan tästä --->>

Ratkeaako presidentinvaali jo ensimmäisellä kierroksella?

Presidenttiehdokkaat 2018

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään 2018 tammikuun 17.−23 päivä. Kaikki ehdokkaat ovat lopullisesti selvillä itsenäisyyspäivän jälkeen.

Sauli Niinistö - Valitsijayhdistys / Kokoomus

Hänestä ollaan käytetty runsaasti positiviisia ilmauksia, kuten "koko kansan presidentti" ja hän on hyvin todennäköisesti jatkamassa toiselle kaudelle. Muunmuassa Kristillisdemokraatit ovat lähteneet suoraan tukemaan Niinistöä, eivätkä asettaneet omaa ehdokasta ollenkaan.

Niinistö ilmoitti toukokuun lopussa olevansa valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas. Niinistö käynnisti Suomi 2024-kampanjayhdistyksen ja ehdokkuuden vahvistamiseksi vaadittiin 20 000 kannattajakorttia. Syyskuun loppupuolella Niinistö julkaisia kannattajakorttien määrän joka oli 156 000.

Vaikka Niinistö onkin valitsijayhdistyksen kautta ehdokkaana, nimesi hänen puolueensa Kokoomus myös lokakuun lopulla Niinistön omaksi ehdokkaakseen. Kokoomus päätti jo aiemmin, että eivät aseta ehdolle ketään muuta, vaan lähtevät suoraan tukemaan Sauli Niinistöä.



0

Pekka Haavisto - Vihreät

Mittauksissa on ennakoitu Haaviston saavan noin 15% äänistä, jos Niinistö on ehdolla. Niinistön jostain syystä jääden pois, Haavisto saisi reilut 30% äänistä.

Matti Vanhanen - Keskusta

Keskustan ehdokas nimettiin jo kesäkuussa 2016. Matti Vanhanen valittiin yksimielisesti puolueen ehdokkaaksi, koska vastaehdokkaita ei ollut. Ennen tuota aikaa ehdokkaaksi oltiin mietitty esimerkiksi nykyistä pääministeriä Juha Sipilää, mutta hän kieltäytyi ehdokkuudestaan jo varhain.

Laura Huhtasaari - Perussuomalaiset

Puoluehallitus esitti Huhtasaarta kuitenkin jo ehdokkaaksi elokuussa, mutta nimeäminen tapahtui vasta syyskuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Huhtasaari on saanut kovan kannatus ehdokkuudelleen perussuomalaisten keskuudessa.

Huhtasaari saa vedonlyönnissä presidentinvaalien äänikuninkuudesta jopa kertoimen 30! Jos uskot Huhtasaaren pärjäävän presidentinvaaleissa, on sinulla mahdollisuus monikymmenkertaistaa panoksesi.

Paavo Väyrynen - Valitsijayhdistys

Paavo Väyrynen ilmoitti virallisesti ehdokkuudestaan viimeisenä ja asettui ehdolla valitsijayhdistyksen kautta. Väyrynen sai kerättyä arviolta noin 27 000 kannattajakorttia, jotka toimitettiin Helsingin vaalipiirilautakunnalle 11. joulukuuta.

Tuula Haatainen - SDP

Molemmat heistä ilmoittivat kuitenkin etteivät aio asettua ehdolle presidentinvaaleissa. SDP:n leiristä on kantautunut myös veikkauksia, että Tarja Halonen asettuisi uudelleen ehdolle presidentiksi tai demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi olisi hyvä ehdokas.

SDP myös harkitsi vetäytyvänsä kokonaan pois presidentinvaaleista ja antavansa tukensa Sauli Niinistölle. Pitkien spekulointien jälkeen SDP valitsi kuitenkin ehdokkaakseen Tuula Haataisen syyskuun 2. päivänä. Haatainen sai jäsenäänestyksessä 48,36% äänistä. Maarit Feld-Ranta jäi kakkoseksi 42,13 prosentilla.

Merja Kyllönen - Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto on ilmoittanut ehdokkaakseen Merja Kyllösen. Aiemmin entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki oli keskusteluissa mukana ja oli valmis asettumaan aikaisemmin puoleen ehdokkaaksi, mutta vetäytyi lopulta keskittyäkseen kuntavaaleihin ja pormestariehdokkuuteensa. Maaliskuussa 2017 Kyllönen, joka on toiminut liikenneministerinä vuosian 2011-2014, nimettiin puolueen ehdokkaaksi.

Nils Torvalds - RKP

RKP on myös "raahannut" ehdokkaakseen hieman väkisin Nils Torvaldsin, joka ilmoitti aikaisemmin voivansa asettua ehdolle, ellei parempaa löydy. Mm. Carl Haglund ja Stefan Wallin kieltäytyivät ehdokkuudesta varhaisessa vaiheessa. Nils Torvalds on toiminut vuodesta 2012 lähtien europarlamentaarikkona ja on muunmuassa Linux-käyttöjärjestelmän kehittäneet Linus Torvaldsin isä.

Kristillisdemokraatit tukevat Niinistöä

Kristillisdemokraattien ehdokkaana pyöri alkujaan nimet Päivi Räsänen ja Sari Essayah. Kumpikaan heistä ei lopulta lähtenyt KD:n ehdokkaaksi ja puolue päätti 19. elokuuta pidetyssä puoluekokouksessa antavansa tukensa Sauli Niinistölle.

Presidentinvaalit 2018: Vaalitentti

Presidenttiehdokkaat ovat käyneet usempia vaalitenttejä syksyn ja talven aikana. Aiheina näissä vaaleissa on ollut pinnalla muunmuassa EU ja liittovaltio, Nato sekä ulkopolitiikka. Tammikuussa ennen vaaleja nähdään jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vaalitentti, jossa ehdokkaat saavat pitää 7 minuutin mittaisen, vapaan puheen äänestäjilleen.

Vaalitenttejä on nähtävissä Yle areenasta.