Onko yleisökeskiarvo 2 000 Veikkausliigassa haave vain?

Onko yleisökeskiarvo 2 000 Veikkausliigassa haave vain?
Kuva: Alamy

Veikkausliigan runkosarjan ensimmäinen puolisko on ollut yleisömäärien osalta enimmäkseen vaisu. Selityksiä löytyy useitakin, mutta kokonaiskuvan kannalta voinee jo nyt julistaa, ettei miesten historiallinen EM-kisapaikka ole jalkapallossakaan heijastunut kotimaan kenttien katsomoihin asti.
Veikkausliiga on palannut aikaan, jolloin minkäänlaisia koronavirukseen liittyviä rajoituksia ei enää ole yleisön osalta voimassa. Aina voi toki pohtia, vaikuttaako korona vielä jollain tavoin katsojien valintoihin peleihin saapumisen osalta.

Joka tapauksessa vertailut on syytä ulottaa nyt koronaa edeltäneeseen aikaan. Viime ja edellisvuoteen verrattuna katsojaluvuissa on ollut pienimuotoista kasvua, mutta pandemiaa edeltäneen ajan numeroihin on todella pitkä matka.

Juhannustauolle vetäytyneen tämän kauden liigan keskiarvo on 1 666. Runkosarja on jokseenkin tasan puolivälissä - suurin osa on pelannut puolet kotiotteluistaan.

Ero vuoteen 2019 on noin tuhat katsojaa per ottelu. Prosentuaalisesti se tarkoittaa yli kolmasosan pudotusta.

Veikkausliigan yleisökeskiarvot 2016-2022


2022: 1 666*
2021: 1 315
2020: 1 581
2019: 2 620
2018: 2 308
2017: 2 478
2016: 2 551
Ennätysvuosi: 2007, 2 975 katsojaa.
* tilanne 24.6.2022

Kuten alussa todettua, syitä tämän kauden tilanteeseen löytyy. Yksi niistä on myöhäiseksi venynyt talvi. Peräti seitsemän eli kymmenesosa tähän asti pelatuista otteluista on viety läpi eri joukkueiden varakentillä.

Nämä pelit rumentavat keskiarvoja merkittävästi. FC Honka sai houkuteltua kahteen Helsingin kamppailuunsa yhteensäkin alle 700 katsojaa, ja vielä matalampia olivat FC Interin luvut kahdessa Turun ulkopuolella vietetyssä "kotiottelussa".

Myös Ilveksen keskiarvo olisi oleellisesti suurempi ilman yhtä Valkeakosken tapahtumaa. Oma vaikutuksensa on myös AC Oulun yksittäisellä Lahden varakentän pelillä.

Syitä vai tekosyitä?


Ja taas toisaalta: Honka ei ole saanut Espoossakaan katsomoon tuhatta katsojaa enempää per ottelu, ja Oulun luvutkin ovat pyörineet nipin napin nelinumeroisina. Huolissaan ollaan Tampereellakin.

Ongelmat ovat yhteiset käytännössä kaikilla joukkueilla, vaikka luvut näyttävätkin hieman erilaisilta, samoin kuin syyt niiden takana.

Vuodesta 2019 vaihtuvuus on ollut kahden joukkueen kokoinen. KPV:n sijaan pääsarjaa pelaa Haka, RoPS:n paikalla on AC Oulu.

Kymmenen samana pysyneen seuran osalta käytännössä kaikkien ja teoriassa yhtä vaille kaikkien määrät ovat laskeneet. Ainoana on tapahtunut nousua HIFK:lla, mitä selittää tässä vaiheessa kautta jo pelattu Helsingin paikallisottelu sekä viime lauantain ja sunnuntain välisen yön ottelu. Siihen yleisömääräksi ilmoitettiin yli 3 000, vaikka väkeä ei lehtereillä ollut missään nimessä niin paljoa.



Joukkuekohtaiset yleisökeskiarvot 2022 ja 2019


HJK: 3 122 (vuonna 2022) ja 5 007 (vuonna 2019)
HIFK: 2 566 ja 2 298
VPS: ja 2 093
KuPS: 2 259 ja 2 814
SJK: 1 813 ja 2 827
Ilves: 1 460 ja 4 237
FC Inter: 1 378 ja 3 243
FC Lahti: 1 369 ja 2 238
FC Haka: 1 167 (ei pelannut liigassa 2019)
AC Oulu: 1 032 (ei pelannut liigassa 2019)
IFK Mariehamn: ja 1 148
FC Honka: 738 ja 2 083

Suurimpia pudottajia kolmen vuoden takaiseen ovat olleet HJK, FC Inter, SJK, FC Lahti ja Ilves. Kaikilla näillä on omat syynsä. HJK:n kotipeli Stadin Derbystä on vielä pelaamatta, ja keskiarvo nousee jo sillä.

Interillä kaksi seitsemästä pelistä on ollut varakentällä, ja SJK:n kohdalla menestys on alkukaudella ollut vielä heikompaa kuin joinain aiempina vuosina. FC Lahdella oli puolestaan mainittu "kotiottelu" Vaasassa, mutta joka tapauksessa kiinnostus siihenkin joukkueeseen on ollut laskemaan päin.

Ilveksellä on kenties eniten selkeitä syitä suureen laskuun. Kolme vuotta sitten pelattiin vielä idyllisessä Tammelassa, nyt ollaan kolkossa Ratinassa. Uutta Tammelaa odotetaan kuin montaakin nousevaa kuuta, ja Tampereella ollaankin https://www.aamulehti.fi/jalkapallo/art-2000008860266.html tilanteesta huolissaan.

Ylempi jatkosarja lisää, alempi vähentää yleisöä


Liigassa tullaan toki pelaamaan ylempi ja alempi jatkosarja. Mikäli etenkin Suomen mestaruuden osoite on vielä ennen viimeistä kierrosta avoinna, tulee kyseiseen tai kyseisiin ratkaisutapahtumiin varmasti tavallista suurempi väkimäärä.

Toisaalta käänteisyys pätee alemmassa jatkosarjassa. Siellä kolminumeroiset katsojasaldot tulevat olemaan sekä arkipäivää että viikonloppua.

Keskiviikkona nähtiin myös joitain positiivisia merkkejä. IFK Mariehamn-HJK-ottelussa oli yli 2 000 katsojaa, mitä voi pitää komeana määränä varsinkin viime vuosiin nähden. Samoin KuPS:n noin 3 000:n luku muutakin joukkuetta kuin HJK:ta vastaan menee plussan puolelle.



Artikkelissa käytettyjen tilastojen lähteenä on ensisijaisesti Kuntopuntari.